¤¤¤WOODENGOLD¤¤¤
Olemme keränneet tietoja, joita voisi käyttää puulattioiden asennuksessa ja huollossa. Toivottavasti saatte tästä hyödyllisiä vinkkejä!
Aiheesta lisätietojen saamiseen klikkaa sopivaan otsikkoon.
1. LATTIALAUTOJEN ASENNUS
Lattialautojen asennuksessa on parasta käyttää ammattimaisen asentajan palveluita. Tässä ohjeessa on annettu perusvaatimukset, joiden noudattaminen varmistaa kauniin ja kestävän lautalattian.
Yleisehdot
Hae lattialaudat asennuspaikkaan muutama päivä aikaisemmin. Tätä tarvitaan siihen, että materiaali sopeutuisi tilan olosuhteisiin. Tarkista ensin myös tilan suhteellinen kosteus (sen tulisi olla 35 ja 60 prosentin välissä), koska kosteuspitoisuus saattaa nousta maalaustöiden jälkeen hyvin korkealle. Säilytä lattialautoja avaamattomassa pakkauksessa vaakasuorassa ja tasaisella alustalla. Aluslattian, lattiamateriaalin ja tilan lämpötilan tulee asennuksen aikana ja myöhemmin olla 18 ja 22 asteen välissä. Ilman suhteellisen ilmakosteuden tulee jäädä 35 ja 60 prosentin väliin.
Nykyaikaisella ilmastoinnilla ja lämmitysjärjestelmällä varustetuissa omakotitaloissa, asunnoissa ja toimistotiloissa saattaa kuivana aikana (talvisen lämmityskauden aikana) sisäilma olla hyvinkin kuiva, ilmankosteus saattaa laskea alle 35%RH. Ylimääräinen kuivuus on myös ihmisille haitallista.
Kuivana kautena olisi tilojen ilmankosteutta keinotekoisesti nostettava, esimerkiksi ilmankosteuttajan avulla.
Kesämökeillä ja muissa harvemmin käytetyissä rakennuksissa on parasta käyttää kosteussäätimellä varustettua lämmitysjärjestelmää. Jos ilmankosteus ylittää kriittisen rajan, koneisto kytkee lämmitysjärjestelmän automaattisesti päälle.
ALUSLATTIA
Betonilattia
Jos aluslattia on betonia, pitää varmistaa, että lattian epätasaisuudet olisivat normin mukaisia (±2 mm 2m matkalla). Betonin tulee valun jälkeen antaa kuivua vähintään 1-2 kuukautta, mieluiten pitempäänkin (betonikerroksen vahvuuden ja kuivausolosuhteiden mukaan). Asennuksen aloittamisessa tulee suhteellisen ilmankosteuden jäädä ~60% puitteisiin. Betonin kosteuspitoisuutta tulee ennen asennusta aina mitata. Betonikerros olisi parasta ennen asennustöiden aloittamista hioa kevyesti, jotta ”betonimaito” poistuisi. Tämä menetelmä parantaa myös liiman tartuntaa betoniin.
Vanha betonilattia
Jos vanha betonilattia on sileä, epätasaisuus ei saa ylittää 2 m matkalla ±2 mm, puhdas ja kuiva (max. 65% RH) lattialaudat voidaan liimata suoraan aluslattiaan. Jos aluslattian tasaisuus ei ole riittävä, katso kappale ”Epätasainen betonilattia.“ Jos epäilette betonilattian kosteuspitoisuuden olevan liian korkea, toimikaa kostean betonilattian kosteuspitoisuuden vähentämiseen vaadittavalla tavalla. Katso kappale ”Kostea betonilattia.“
Kostea betonilattia
Jos aluslattian kosteuspitoisuus ei ole tuuletuksesta huolimatta sallituissa rajoissa, tulee aloittaa mahdollisten vikojen etsintä ja poistaa ne. Kosteuden aiheuttajien selvittämiseen toimikaa seuraavasti:
* tarkistakaa rakennuksen ulkopuolisten kosteuseristeiden kunto;
* tarkistakaa, onko lattian lämpöeriste mahdollisesti kostea;
* tarkistakaa, onko lattian kosteuseriste ehjä ja oikein asennettu;
* tarkistakaa, että kosteutta ei pääse sisälle mm. parvekkeen ovien kohdalta;
* jos alakerrassa on mm. uima-allas, tarkistakaa, onko lattian alapuolella oleva kosteuseriste ehjä ja kunnossa;
* tarkistakaa lattia mahdollisten lämpö- ja kylmäsiltojen varalta.
Edellisen listan pohjalta suoritetussa tarkastuksessa löytyneet viat tulee aina ennen lattiapäällysteen asentamista korjata. Jos kosteuspitoisuuden aiheuttajana on kapillaarikosteus, voidaan lattiapäällysteen kosteuseristeellä tilannetta hieman korjata, mutta myös siinä tapauksessa betonilattian kosteuspitoisuus ei saa nousta yli 6…8%.
Huom! Tämän vaihtoehdon pohdinnassa on huomioitava, että aluskerroksessa oleva kosteus pyrkii aina poistumaan. Jos kosteus ei pääse poistumaan lattiasta ylöspäin, se imeytyy seinärakenteisiin ja aiheuttaa niissä kosteus- ja homevaurioita.
Kosteuseristeen suomat mahdollisuudet:
* Epoksipohjamaali – käytetään betonilattian kosteuseristeenä
* Kattohuopa (polymeeribitumikermi) tai erikoisvalmisteiset liimattavat materiaalit, jotka liimataan koko aluslattiaan.
* Voidaan käyttää myös muovikalvoa, jonka päälle asennetaan kerros vedenkestävää vaneria.
Ennen parkettisauvojen liimaamista tulee kosteuseristeen kiinnitysliiman olla täysin kuivaa.
Epätasainen betonilattia
Jos betonipinta on epätasainen, se tulee tasoittaa tai jos mahdollista, hioa. Pienet epätasaisuudet on parasta hioa betonikerroksesta hiomakoneen timanttikiekolla pois.
Tasaisuus saavutetaan siihen tarkoitetuilla tasoitusmassoilla valmistajan antamia ohjeita noudattaen. Yleisvinkki – käytä tasoitusmassaa niin vähän kuin mahdollista ja valitse tähän tarkoitukseen vain laatutuotteita.
Betonin epätasaisuuksien tasoitusmassalla tasoittamisessa tulee toimia varovasti, sillä jos tasoituskerroksen lujuus ei ole riittävä, liima saattaa irrottaa tasoituskerroksen betonista. Tasoituskerroksen vahvuus ei saisi olla alle 5 mm. Tasoittamiseen sopii hyvin laatutuote N: Schönox DSP, jonka lujuusarvo on 50N/mm2.
VANERI TAI OSB-LEVY
Jos lattia on asennettu puukoolauksen päälle tai betonin päälle asennetaan välikerros vaneria tai OSB-levyä, tulee levyt kiinnittää koolauksen puuruuveilla tai liimata betonin päälle, lisäksi voidaan käyttää myös vaarnoja. Vaarnoja ei saa käyttää, jos betonilattiaan tulee lattialämmitys, jos lämmityskaapelin tarkka sijainti ei ole tiedossa tai betonikerroksen vahvuus jää alle vaarnan pituuden. Puulastulevyn käyttö ei ole paras ratkaisu, sillä sen kosteuspitoisuus on alhaisempi ja sen turpoaminen poikkeaa puun turpoamisesta. Levyjen asennuksessa jätetään levyjen väliin 3…5 mm liikuntasaumat, Jos laudat liimataan betoniin, vanerilevyt (1525x1525mm) voidaan leikata ennen asennusta neljään pienempään kappaleeseen.
Puinen aluslattia
Ensin tulee tarkistaa, voidaanko puista aluslattiaa käyttää aluskerroksena, epätasaisuus ei saa 2 m matkalla ylittää ±2 mm. Jos tämä ehto ei täyty, lattia on tasoitettava aukkojen täyttämisen tai hiomisen avulla, jos epätasaisuudet ovat isoja, lattia pitää peittää uudella levykerroksella. Lattia tulee ennen liimaamista puhdistaa, siihen käytetään kevyesti kostutettua liinaa ja puhdistusainetta.
Koolaus aluslattiana
Aluslattian palkkien ja koolauksen tulee olla jäykkiä ja niiden välimatkan tulee olla materiaalin vahvuuden vaatima. Lattiakoolauksen tulee olla min. 45 x 45 mm, max. kosteuspitoisuus saa olla 12%. Suosituksena on käyttää koolausta 100x50mm ja laittaa ne lapelleen. Koolauksen optimaalinen välimatka on koolauslaudan keskipisteestä toisen laudan keskipisteeseen 40 cm eli välimatkan tulee olla 30 cm. Koolauksen päälle on aina parasta asentaa 12 mm vaneri tai OSB-levy.
2. LATTIALÄMMITYS
* Parkettipinnan lämpötila ei saa lämmityksen aikana nousta yli +27 °C. Lämpötilan vaihtelu vuorokauden sisällä saa olla enintään 5 °C.
* Betonialustan kosteuspitoisuus ei saa asennuksen aikana olla yli 1,5 painoprosenttia.
* Betoni suhteellisen kosteuspitoisuuden maksimiarvo on 80%.
* Betonivalun tulee antaa normaalioloissa kuivua vähintään neljä viikkoa.
* Betonin kuivaamisen aikana nostetaan lattialämmityksen lämpötilaa vähitellen 5 °C vuorokaudessa, kunnes lämmitys on maksimissaan. Kuivauslämmityksen tulee jatkua vähintään 24 vuorokautta.
* Lämmityksen tulee olla lattian asennuksen jälkeen päällä vielä vähintään 5 vuorokauden ajan.
* Lämpötilaa lasketaan kaksi-kolme päivää ennen lattian asennusta vähitellen siten, että se laskee 18–20 °C asteeseen. Betonin kuivauslämmityksen aikana tulee varmistaa tilojen kunnollinen tuuletus.
* Betonialustan päälle asennetaan aina alusmateriaali, joka toimii samalla kosteudeneristeenä. Tämä asennetaan puskusaumoilla ja teipataan huolellisesti kiinni.
* Lautaparketin asennuksen jälkeen pidetään tasaista lämpöä yllä vähintään 3 vuorokauden ajan, sen jälkeen lämpö nostetaan halutulle tasolle.
* Lattiaan saattaa syntyä lämmityskauden aikana hienoja halkeamia. Jotta halkeaminen olisi mahdollisimman vähäistä, tilan olosuhteiden tulee täyttää seuraavat vaatimukset: ilman suhteellinen kosteus 40–60% ja lämpötila 18–22 °C.
* Lautaparketin (14 mm) keskimääräinen lämpövastus on noin 0,13 m² K/W. Mosaiikkiparkettien (8mm) lämpövastus on taas 0,04 m² K/W ja sauvaparketissa (16 mm) u 0,09 m² K/W.
* Koska pyökki- ja vaahteraparketit ”elävät” kosteuspitoisuuden johdosta, valmistaja ei suosittele niitä asennettavan lattialämmitettyyn tilaan.
3. PUULATTIAN KOSTEUSPITOISUUS
Mikä on puulattialautojen oikea kosteuspitoisuus?
Viron ilmastossa on parasta käyttää lattialautoja, joiden kosteuspitoisuus on 7…9%, sillä ilman kosteus vaihtelee täällä yleensä 40 ja 60 prosentin välillä. Puun kosteuspitoisuuden sopeuttaminen ilman kosteuteen on välttämätöntä ja tämän prosessin sisällä syntyy lautojen väliin halkeamia (puu oli liian kostea) tai lattia kohoaa paikoiltaan (puu oli liian kuiva). Oikein, huolellisesti kuivattujen ja asennettujen lattialautojen väliin syntyy tasaisesti hienoja hiushalkeamia, jotka ovat melkein näkymättömiä eivätkä häiritse. Ilman kosteus saattaa tilojen käyttötarkoituksesta ja lämmitysjärjestelmästä riippuen laskea joka alle 20%. Näin alhainen ilmankosteus on terveydelle – ihon sekä suun ja nenän limakalvojen kannalta haitallista. Ilman liiallinen kuivuus aiheuttaa suun kuivumista, silmien kihelmöintiä, verenvuotoa nenästä ja levottoman unen. Tässä tapauksessa on aina käytettävä ilmankosteuttajaa.
Onko vain kokopuulattia herkkä kosteuspitoisuuden vaihteluille?
Ei ole! Puu on elävä materiaali, joten ilman kosteuden muuttuessa lattia joko turpoaa tai kutistuu. Samalla tavalla toimivat myös laminaatti (aluskerroksena käytetty puristettu kuitumateriaali on yleensä sahanpurua) ja sauvaparketti (puuta, yleensä 3 kerrosta). Kokopuulattiaan syntyy tosin herkemmin halkeamia kuin sauvaparkettiin. Ero on siinä, että kokopuulattiaan syntyy halkeamia ylimääräisen kuivuuden johdosta, mutta ne poistuvat kosteuspitoisuuden noustessa. Lautaparkettilattia taas on liimattu kolmesta kerroksesta ja päällimmäiseen kerrokseen vielä 3 sauvaa, joten sauvojen kiinnitykseen käytetty liima tartunta saattaa kosteuspitoisuuden vaihtelemisen johdosta vähentyä ja sauva irtoaa parketista, joka taas vaurioittaa lattiaa. Tämä vaara on erityisen paha Aasiassa (Kiinassa ja Malesiassa) viljellyistä puista valmistetuissa parkettilattioissa, koska siellä on ilman kosteuspitoisuus valmistuksen aikana paljon korkeampi kuin täällä. Tuotteet kuljetetaan Euroopan merikuljetuksena, matka kestää noin 2 kuukautta. Aluskerroksena käytetään havupuun sijasta poppelia ja liima ei ole usein parketin edullisen hintatason johdosta kovinkaan.
Mikä on puu tasapainokosteus?
Se on puun kosteuspitoisuuden arvon, jonka puu tietyn ajan sisällä tietyissä ilmasto-olosuhteissa (ilman lämpötila, suhteellinen kosteuspitoisuus) saavuttaa.
Onko lattioita, joissa ei ole kuivumishalkeamia, edes olemassa?
Käytännössä ei, sillä puu on luonnonmateriaali. Halkeamien syntymistä talvikaudella ei voida välttää, mutta syntyvien halkeamien kokoon voidaan vaikuttaa, jotta ne parhaassa tapauksessa olisivat lattiassa melkein näkymättömiä.
4. PUUPARKETIN VARASTOINTI KOHTEESSA
* Avaamattomat parkettipakkaukset varastoidaan tasaisella ja kuivalla alustalla.
* Parketit säilyvät parhaiten käyttöolosuhteita vastaavissa oloissa, lämpötilan ollessa 18–24 °C ja ilman suhteellisen kosteuden 40–60%.
* Parkettipakkausten ja erityisesti lautojen voimakasta taipumista tulee välttää, sillä se saattaa aiheuttaa ylimmän lakkakerroksen halkeilua tai pahimmassa tapauksessa laudan rakenteiden vaurioitumista.